TIETOLIIKENNE

Tänäpäivänä on tullut digitaaliset viestimet armeijaankin, viestit lähtee ja vastaanotetaan purstina. Salaukset ja muunlainen viestien käsittely tapahtuu tietotekniikalla.

Siviilielämässä viestimiä on vielä Internet verkko mitä voidaan käyttää myös militaari tarkoituksessa mikä on niin sanottua Uusmediaa ja tarjoaa hyperlinkki avaruuden sekä nopean klopaalisen tiedon saannin, Wap Internettiä muistuttava matkapuhelin verkko, CD ym. Multimedia, Televisio, Radio, paperiset Lehdet ja Postissa kulkeva viesti. IHMINENKIN saa aikaan kaikenlaisia viestejä ilman apuvälineitä esim. puhe.
 
 

ATK:ssa on kolmenlaista tietoliikennettä 1. Asynkronista ja Synkronista lankavälitteistä, sitten on 2. Radioaalloilla tapahtuvaa liikennettä ja vielä 3. infrapuna ja laaser tekniikaa käytetään tiedon siirtoon.

Asynkronisessa tekniikassa sekä lähettäjä että vastaanottaja toimivat oman kellonsignaalin tahdissa. Ja tieto kulkee linjalla merkki kerrallaan, ja merkin oikeellisuus tarkistetaan. Kättely eli tieto tiedon siirron aloituksesta ja lopetuksesta tehdään joko elektronisesti RTS/CTS johdoilla tai ohjelmallisesti XON/XOFF merkeillä. Tieto lähetetään merkki kerrallaan ja tiedon oikeellisuus tarkistetaan oliko ykkös bittien määrä pariton vai parillinen.

Kun taas synkronisessa siirrossa vastaanottaja toimii lähettäjän kellon tahdissa. Ja tieto kulkee paketeissa useampi merkki kerrallaan, ennen kuin tiedon oikeellisuus tarkistetaan. Lähetys ja vastaanotto aloitetaan synkronointi merkeillä SYN ja kun päästään synkroniin niin keskustellaan voiko lähettää jos voi niin tieto lähetetään pakettina useampi merkki kerrallaan ennen kuin tiedon oikeellisuus tarkistetaan paketin CRC summalla.

Tiedonsiirto protokollia eli miten ojelmat toimivat on seuraavan laisia:

Kuuntelu missä kaikki verkon asemat kuuntelevat mahdollista jonkin aseman lähetystä lähetyksessä on vastaanottajan ja lähettäjän osoite ja itse tieto. Tällainen on esim. Ethernet.

Valtuuden välitys missä verkon yksi laite hoitaa tiedon siitä kuka saa lähettää. Esim. Tokenring.

Kahden pisteen välillä tapahtuva tiedon siirto Host/slave. Esim. Bisynk.

Fyysinen kerros missä on liittimet ja kaapelit esim. V.24.

Linkkikerros missä hoidetaan siirto kahden pisteen välillä niitä on Ethernet, Tokenring, Tokenbus, Lapb, Hdlc, PPP, Slip, Kermit ja ym.

Verkkokerros missä solmupisteistä muodostuu laajempi verkko esim. IP ja x.25.

Kuljetuskerros esim. TCP.

Sessionkerros kuvaa sitä aikaa kun yhteys rakennetaan ja puretaan

Esitystapakerros tässä konvertoidaan merkit esim. ebsdikistä asciiksi jne.

Sovelluskerros tämä kerros näkyy käyttäjälle.

Kaapelit ja liittimet pari-, koaksiaali- ja valokuitukaapelit näitä pitkin tieto kulkee paikasta toiseen kuitenkin myös ilma on välittäjä esim. radio ja infrapuna tekniikoissa.

Työasema missä viesti tehdään esim. PC tai jokin muu tietokone.

Modeemi jos viesti lähetetään puhelin verkkoon tarvitaan lanka- tai radiotaajuus modeemi.

ISDN tiedonsiirtotapa mikä on modeemia nopeampi, mutta kiinteäälinjaa hitaanpi.

Puhelin operaattorit jakavat kahdenlaisia siirto linjoja kiinteitä missä linja on aina auki ja välitteisiä missä lina soitetaan auki vain kun siirretään dataa.

Hub, Keskitin, Toistin tarkoittavat samanlaista laitetta millä useampi työasema tai sekmentti liitetään yhteen verkon linjaan.

Silta millä kaksi samanlaista verkkoa liitetään yhteen.

Reititin solmu millä TCP/IP verkot liitetään toisiinsa.

Kytkin voidaan rakentaa yrityksen verkkoon virtuaali verkkoja erotetaan osastot omaan liikenteeseen ja kytkimellä voi ruuhkaisia verkkoja parantaa.

Gateway yhdyskäytävä millä kaksi erinlaista verkkoa liitetään toisiinsa.

Data analysaattori, monitori tai verkonhallinta ohjelma näillä tutkitaan siirtolinjan liikennettä, konfiguroidaan verkon laitteita ja kuvataan verkkoa.

Oskiloskooppi ja yleismittari näillä tutkitaan sähkön käyttäytymistä kaapeleissa ja elektroniikassa.

Tietokoneilla tiedonsiirto ohjelmat toimivat kutakuinkin samalla tavalla.

Minulla oli Lähetys/Vastaanotto tasot 80/80 merkkiä minuutissa, yhteen merkkiin mahtuu keskimäärin 3 ääntä.
ASCII-koodit merkit joita käytetään tiedon syöttämiseen, esittämiseen ja tiedonsiirrossa Tietokoneessa.

 

Decimal	7-Bit Octal	Heksa	MERKKI
0	000	00	NUL
1	001	01	SOH
2	002	02	STX
3	003	03	ETX
4	004	04	EOT
5	005	05	ENQ
6	006	06	ACK
7	007	07	BEL
8	010	08	BS
9	011	09	HT
10	012	0A	NL
11	013	0B	VT
12	014	0C	FF
13	015	0D	CR
14	016	0E	SO
15	017	0F	SI
16	020	10	DLE
17	021	11	DC1
18	022	12	DC2
19	023	13	DC3
20	024	14	DC4
21	025	15	NAK
22	026	16	SYN
23	027	17	ETB
24	030	18	CAN
25	031	19	EM
26	032	1A	SUB
27	033	1B	ESC
28	034	1C	FS
29	035	1D	GS
30	036	1E	RS
31	037	1F	US
32	040	20	SP
33	041	21	!
34	042	22	"
35	043	23	#
36	044	24	$
37	045	25	%
38	046	26	&
39	047	27	'
40	050	28	(
41	051	29	)
42	052	2A	*
43	053	2B	+
44	054	2C	,
45	055	2D	-
46	056	2E	.
47	057	2F	/
48	060	30	0
49	061	31	1
50	062	32	2
51	063	33	3
52	064	34	4
53	065	35	5
54	066	36	6
55	067	37	7
56	070	38	8
57	071	39	9
58	072	3A	:
59	073	3B	;
60	074	3C	<
61	075	3D	=
62	076	3E	>
63	077	3F	?
64	100	40	@
65	101	41	A
66	102	42	B
67	103	43	C
68	104	44	D
69	105	45	E
70	106	46	F
71	107	47	G
72	110	48	H
73	111	49	I
74	112	4A	J
75	113	4B	K
76	114	4C	L
77	115	4D	M
78	116	4E	N
79	117	4F	O
80	120	50	P
81	121	51	Q
82	122	52	R
83	123	53	S
84	124	54	T
85	125	55	U
86	126	56	V
87	127	57	W
88	130	58	X
89	131	59	Y
90	132	5A	Z
91	133	5B	[ (Ä)
92	134	5C	/ (Ö)
93	135	5D	] (Å)
94	136	5E
95	137	5F
96	140	60	`
97	141	61	a
98	142	62	b

 

Desimal	7-Bit Octal	Heksa	MERKKI
99	143	63	c
100	144	64	d
101	145	65	e
102	146	66	f
103	147	67	g
104	150	68	h
105	151	69	i
106	152	6A	j
107	153	6B	k
108	154	6C	l
109	155	6D	m
110	156	6E	n
111	157	6F	o
112	160	70	p
113	161	71	q
114	162	72	r
115	163	73	s
116	164	74	t
117	165	75	u
118	166	76	v
119	167	77	w
120	170	78	x
121	171	79	y
122	172	7A	z
123	173	7B	{
124	174	7C	|
125	175	7D	}
126	176	7E	~
127	177	7F	DEL